Thursday, September 1, 2011

Persjättöyhdistelmien käyttöönotto ja muuta agilitaamista


A ring Take me on a walk, mom.

Vitsivitsivitsi!! Eilen oli parhaat treenit ikinä! Juha oli tehnyt tällä kertaa hieman lyhyemmän radan, joten ensinnäkin kykenin ensimmäistä kertaa oikeasti muistamaan estejärjestyksen. Lisäksi se sisälsi pari tosi hyvää paikkaa kokeilla aikaisemmissa treeneissä opittuja niksejä, ja niinpä niin ikään ensimmäistä kertaa uskalsin ujuttaa takaakierto- ja niisto-persjättöjä jo ihan omaan alkuperäiseen ohjaussuunnitelmaani. Kun vielä Finskillä oli muutaman tylsän päivän jälkeen hirveän hyvä vire päällä, olivat ainekset supertreeneihin kasassa. :) Listaan tuohon radan alle taas vaikeat tai muuten erikoiset ja uudet kohdat, sekä niihin liittyvät Juhan neuvot tai omat niksini...


1 - 2 - 3 :: koira meni ekalla yrittämällä puomin sijasta putkeen. tämä siksi, etten tikannut sitä kakkoselta keskemmälle, vaan putki oli suoraan koiran juoksulinjalla. kun tikkasin Finan vähän oikealle kakkosen jälkeen, sujui moitteetta!

3 - 4 - 5 :: koiran ollessa puomilla tein persjätön ja juoksin edeltä kepeille auttamaan sisäänmenon nopeaksi.

5 - 6 - 7 :: keppien päässä valssi, koiran heitto kutosen takaakiertoon, ja samalla persjättö kutosen edessä kohti seiskaa. toimi heti ja superisti! :)

13 - 14 - 15 - 16 - 17 :: neuvo oli jäädä odottamaan putken ulostulosuun ja hypyn 14 puoleen väliin, ja koiran tullessa käteen lähettää se takaakiertoon, vetää hypyn yli, lähettää uudestaan hypylle 15 takaakiertoon ja samalla tehdä persjättö esteen edessä. näin koira oli mun oikealla puolella hypylle 16 lähetettäessä (koira takaakiertoon kuvassa näkyvän numero 16 puolelta), joka meni jotakuinkin näin: takaakiertoon lähetys oikealla kädellä, niisto hypyn yli vasemmalla ja sitten persjättö ja koira putkeen oikean käden puolelta.

20 - 21 :: A:lta tullessa (ohjaaja sisärataa) koiran lähetys takaakiertoon oikealla kädellä, taas niisto(!?) hypyn yli vasurilla ja samantien persjättö ja täysiä sisärataa pitkin loppuun.


Kun lopulta olimme käyneet radan kokonaan läpi korjauksineen, Juha kysyi: "Otatteko alusta vai tuosta keppien jälkeen?" Mulla revähti reisi jo heti alkutreeneissä, mutta oinaana hammasta purren sanoin ilmekään värähtämättä, että alusta tietysti, ja lopulta vedimme koko radan kerralla puhtaasti muiden ryhmäläisten aplodien saattelemana. :)) Kannatti vetää! Vielä lopuksi Juha painotti, että mun on opittava näkemään kohdat, joissa mun on jäätävä odottamaan Finaa ja kohdat, joissa taas pitää painaa pää kolmanteja jalkana koiraa vedättäen. Siinä mulla on vielä petrattavaa, mutta oon niiiiin tyytyväinen, että kerrankin uskalsin alunperinkin ottaa meille uusia, ns. riskiohjauksia, ja vielä onnistuttiin niissä! Kyllä sen nyt huomaa, miten ohjaus vaikuttaa koiran nopeuteen... En edes malta odottaa ensi viikon treenejä!


Lopuksi on kuitenkin ihan pakko latistaa tunnelmaa itseään ruoskien. Meninpäs liikuntatunnille revähtäneellä reidellä, joka "ei tuntunut niin pahalta", ja nyt saa sitten linkuttaa ja tursotella kylmägeeliä mielin määrin. Niinpä tämän päivän HurHan treenit on pakko jättää väliin. :( Pienet lapsukaiset, tässä seuraa tärkeä opetus x 2: Jos kerran painotat kaikille agilityn olevan täyttä urheilua, valmistaudu ja lämmittele treeneihin niin kuin muihinkin urheilutreeneihin kuuluu. JA! Älä varsinkaan mene revähtäneellä raajalla liikkumaan vielä lisää. Soo soo ja kukas se sieltä peilistä kurkistaa... :P

No comments:

Post a Comment

Search...